Operation Wammy House

"Voi ku kiva," Jokeri tokaisi tylsistyneenä, "no me emme nyt kyllä voi vastata myöntävästi pyyntöönne koska tämä poika tässä on oleellinen osa meidän pientä projektiamme." Hän nyökkäsi Mellon suuntaan. Poika mulkaisi Jokeria ja katsahti sitten lähes anellen Rogeria. "Pientä projektianne...?" Roger hämmästeli. "Ettekö te vain voisi kertoa mistä on kyse?"
"Te muut voisitte nyt vaikka kipaista pikaisesti suurimpaan saliinne," Jokeri ehdotti miehelle, "ja te Roger, te voisitte vaikka poistua silmistäni.. muistutatte lähinnä isääni, josta en pitänyt niinkään paljon kuin veljestäni.. ja häntä vihasin."
Roger värähti hiukan, mutta vastasi sitten lährs pahoitellen: "En lähde mihinkään niin kauan kuin Mello on kanssanne."
Raito seurasi kuinka Jokeri asteli ase olalleen nostettuna ihmisjoukossa ja lateli käskyjä.
Hetken kuluttua Jokeri kääntyi Rogerin puoleen "ja sinä et kyllä varmaan anna meidän pitää tätä Melloa tässä erillään muista ilman vartiota eiköstä? Hyvä, sitten tuletkin mukaamme toimistoon." Roger nyökkäsi.
Jokeri käveli Raiton luo. "Minä hoidan pojan ja tuon äijänkäppyrän toimistoon," mies selitti suunnitelmaansa normaalilla äänellä, "sinä ja Ryuk voisitte vaikka hoitaa nuo muut saliin ja pitää heidät siellä." Jokeri iski aseensa Raiton kouraan, "minä etsin puhelimen ja soitan muutaman apulaisen paikalle, jotta voimme hieman hengähtää ja kiinnittää huomiomme siihen miten saamme L:n tänne."
Ryuk naureskeli selvästi tyytyväisenä tilanteeseen: "Jesh! Toimintaa!" Raito lähti sinne suuntaan minne hoitatädit olivat passuuttaneet lapsia ja Ryuk liihotteli käkättäen hänen perässään.

Jokeri tarttui Melloon ja patisti Rogerin edellään toimistoon raahaten poikaa mukanaan.
"Päästä irti, senkin sekopää klovni!" Mello karjui yrittäen rimpuilla irti köysistä. "Mello, rauhoitu", Roger lausui hiukan kalpeana mutta yritti pysyä rauhallisena. "Tuo ei auta tilannettamme."
"Ah, teillä on kuin onkin puhelin!" Jokeri hihkaisi iskien Mellon kovakouraisesti lattialle seinän viereen istumaan. Mello vaikeroi kivusta ja sulki silmänsä. Roger katsahti hädissään Melloa mutta huomioi sitten kuinka Jokeri tarttui luuriin, näppäili numeron, kohotti luurin korvalleen ja siirsi katseensa Rogeriin.
"Ja sinä et yritä mitään," Jokeri tokaisi, "ellet halua päästä hengestäsi."
Roger nieliasi ja kuutenli kuinka Jokeri puhui puhelimeen: "Ai hei Anthon, otappa muutama kaverisi ja tulkaa Britannian Wammy Houseen. No näytin teille sen portaalin! No sitä kautta, sitä kautta. Nopeasti sitten, tarvitaan hieman apua." Sitten mies sulki puhelimen ja istahti pöydälle tarttuen yhteen päärynään pöydältä haukaten siitä palasen. Roger nosti Mellon ylös ja asetti tämän yhdelle tuoleista istumaan.
"Noh," Jokeri sanoi kuin olisi tullut hyville ystävilleen päivällisvierailulle, "missäs se ylin pomo sitten on kerran sinä olet vain sijainen?" hän kysyi Rogerilta.
"Sitä en voi sinulle kertoa", Roger vastasi pudistellen päätään. "Anna tuon pojan mennä", Roger pyysi viittoen Mellon suuntaan. "Tee minulle mitä haluat, mutta anna Mellon mennä. Poika on vasta lapsi..."
Pian toimiston ovelta kuului koputusta ja Roger katsahti pelokkaasti ovelle. Yksi lapsista oli näköjään päässyt pois salista...

"Voi ku kiva," Jokeri tokaisi tylsistyneenä, "no me emme nyt kyllä voi vastata myöntävästi pyyntöönne koska tämä poika tässä on oleellinen osa meidän pientä projektiamme."
"Pientä projektianne...?" Roger hämmästeli, "Ettekö te vain voisi kertoa mistä on kyse?" Jokeri mietti hetkisen, vilkaisi Raitoa ja Ryukia sivusilmällä ja naurahti. Miksipäs ei?
"Okei," hän sanoi tuijotellen Rogeria silmiin. Mies oli häntä hieman pidempi, joten hän joutui katselemaan hieman yläviistoon mutta se ei häntä haitannut.
"Projektimme päätarkoitus," Jokeri tokaisi vilkaisten ympärilleen, "on saada L.. noh, voittaa hänet. Tykkään peleistä, ettekö tekin?" Jokeri huikkasi lapsille siirtäen sitten katseensa takaisin Rogeriin, "tämä on minulle ikään kuin.. aikuisten ihmisten peli ja kuten tiedetään, ei voi olla kahta voittajaa." Jokerin vakaa suunnitelma oli ensin pelata L pois pelistä ja sitten, jos Raitosta tulisi ongelma, Raito olisi vuorossa. Kuten hän sanoikin, kahta voittajaa ei ollut.

"Minä hoidan pojan ja tuon äijänkäppyrän toimistoo. Sinä ja Ryuk voisitte vaikka hoitaa nuo muut saliin ja pitää heidät siellä." Jokeri iski aseensa Raiton kouraan, "minä etsin puhelimen ja soitan muutaman apulaisen paikalle, jotta voimme hieman hengähtää ja kiinnittää huomiomme siihen miten saamme L:n tänne."
Ryuk naureskeli selvästi tyytyväisenä tilanteeseen: "Jesh! Toimintaa!" Jokeri katsahti varomattomasti shinigamia ja virnisti. Raito ei tuntunut huomiovan koko shinigamia jos ulkopuolisia oli paikalla.. mutta sehän oli epäreiluuden huippu. Jokerin virne syveni äkisti hieman pirulliseksi, hän vilkaisi ympärilleen ja kaivoi taskustaan omenan.
"Ryuk," hän puhutteli shinigamia normaalilla äänellään tiedostaen sen että kaikki salissa tuijottivat häntä nyt ja kuuntelivat, "ilmoitathan minulle jos joku heistä yrittää karata? Omena per ilmoitus, huh?" Jokeri viskasi shinigamille kädessään olevan omenan.
"Hieman ennakkopalkkaa," hän sanoi llähtien sitten toimistoon Mellon ja Rogerin kanssa.

"Päästä irti, senkin sekopää klovni!" Mello karjui yrittäen rimpuilla irti köysistä. Jokeri vilkaisi tätä kiinnostuneena ja ilmeettömänä.
"Mello, rauhoitu", Roger lausui turhankin rauhallisesti, "Tuo ei auta tilannettamme."
"Ei niin," Jokeri myönsi katsellen Melloa muutaman sentin päästä, "Ainoastaan L voi auttaa tätä teidän.. tilannettanne."
Jokeri katseli ympärilleen ja äkkäsi puhelimen, puhuttuaan siihen hän istahti pöydälle alkaen mussuttaa löytämäänsä päärynää.
"Noh, missäs se ylin pomo sitten on kerran sinä olet vain sijainen?" hän kysyi Rogerilta.
"Sitä en voi sinulle kertoa", Roger vastasi pudistellen päätään.
"Hmh, harmi," Jokeri sanoi haukaten jälleen päärynäänsä. Hän irvisti, katsoi päärynää ja heitti sen roskikseen.
"Anna tuon pojan mennä", Roger pyysi viittoen Mellon suuntaan, "Tee minulle mitä haluat, mutta anna Mellon mennä. Poika on vasta lapsi..." Jokeri nauroi psykoottisesti hytkyen hieman pöydällä ja pompaten siitä sitten totisena alas.
"Ei, ei ei," hän sanoi päätään pudistellen ja asteli jälleen itseään melkein päätä pidemmän miehen eteen, "et nyt taida ymmärtää. Me tarvitsemme tuota poikaa, mutta lupaan.." Jokeri kohotti kätensä sydämelleen, "hänelle ei käy kuinkaa jos L ilmaantuu paikalle ja suostuu.. yhteistyöhön." Jokeri hihkaisi ja nousi hieman varpailleen, "Olen sanani mittainen mies." Sitten hän vilkaisi kelloaan ja meni ikkunaan. Hän vilkuili verhojen raoista ulos. Hetken kuluttua sirkuksen ruosteinen ja räjähtäneen näköinen pakettiauto kaarsi pihaan.
"Hienoa!" Jokeri hihkaisi, "sieltä saapuvat apujoukot." Hän hymyili hyväntuulisesti Rogerille ja Mellolle ohittaessaan heidät.
"Raito!" Jokeri huusi käytävälle roikkuen oven karmeissa, "Ryuk! Muutama narri ovella! Voisitteko mennä päästämään heidät sisään?" Jokeri käännähti takaisin panttivankiensa puoleen.
"Hyvää työvoimaa on vaikea löytää nykyään eikö?" hän puhui Rogerille kuin kollegalleen, "onneksi muutamia hyviä sentään löytyy."

Raito mulkaisi Jokeria joka katsahti varomattomasti shinigamia virne kasvoillaan.
Eikö toinen tajunnut tilanteen vakavuutta..? Raito aavisteli pahaa kun äkkiä Jokerin virne syveni hieman pirulliseksi. Poika rypisti otsaana ihmettelevästi, mutta tämän punaruskeat silmät laajenivat kauhusta kun Jokeri kaivoi taskustaan omenan. 'Ei kai tuo idiootti aio...?!'
"Ryuk," Jokeri puhutteli shinigamia normaalilla äänellään toteuttaen Raiton tällä hetkillä pahimman pelon. No, onneksi muut pitivät Jokeria pelkkänä psykopaattina joten tyhjälle puhuminen voitaisiin pistää sen piikkiin...
"ilmoitathan minulle jos joku heistä yrittää karata? Omena per ilmoitus, huh?" Jokeri viskasi shinigamille kädessään olevan omenan. 'Älä ota sitä omenaa vastaan, Ryuk...', Raito aneli hermostuneena mielessään. 'Älä vain - '
Liian myöhäistä. Ryuk nappasi omenan kokonaisena suuhunsa ja porukka henkäisi kauhuissaan silmiään uskomatta. No olihan se varmasti hämmentävää nähdä kuinka omena vain katoaa ilmaan...
"Hieman ennakkopalkkaa," Jokeri sanoi lähtien sitten toimistoon Mellon ja Rogerin kanssa. Raito mulkaisi Jokerin loittonevaa selkää. 'Tapan sinut!', poika räyhäsi ajatuksissaan. 'Heti kun tämä on ohi niin minä hitto vie selvitän nimesi, kirjoitan sen Death Noteen ja tapan sinut!' Raito murahti ärtyneenä ja jatkoi matkaansa mietiskellen kaikkia erilaisia tuskaisia kuolintapoja jotka voisi Jokerin kohdalla toteuttaa...

"Tee minulle mitä haluat, mutta anna Mellon mennä. Poika on vasta lapsi..."
Jokeri nauroi psykoottisesti hytkyen hieman pöydällä ja pompaten siitä sitten totisena alas. Mello katsahti toista ehkä vähän kauhuissaan, muttei antanut pelon näkyä ulos päin. Mello vilkaisi ulos, Mattia ei näkynyt enää ovella. Hyvä eikä ilmeisesti se joku 'Ryuk' ollut huomannut Mattin pakenemista kun tämä ei ollut ilmoittanut Jokerille mitään...
"Ei, ei ei," Jokeri sanoi päätään pudistellen ja asteli jälleen itseään melkein päätä pidemmän miehen eteen joka sai Mellon tyrskähtämään pienoisesti tilanteen vakavuudesta huolimatta. "et nyt taida ymmärtää. Me tarvitsemme tuota poikaa, mutta lupaan.." Jokeri kohotti kätensä sydämelleen, "hänelle ei käy kuinkaa jos L ilmaantuu paikalle ja suostuu.. yhteistyöhön."
Mellon silmät laajenivat vähän. 'Yhteistyöhön?'
Todettuaan olevansa sanansa mittainen mies, tuhahti Mello vain: "Eli ihan helvetin lyhyt."
Roger katsahti Melloon varoittavasti, mutta poika ei välittänyt vaan vastasi katseeseen lähinnä kyllästyneenä.
Jokeri vilkaisi kelloaan ja meni ikkunaan. Tämä vilkuili verhojen raoista ulos. Hetken kuluttua Mello huomioi kuinka sirkuksen ruosteinen ja räjähtäneen näköinen pakettiauto kaarsi pihaan. Tämä tyyppi todellakin oli ihan pelle... Eli ei hänestä voinut olla kovin suurta uhkaa L:lle... Eihän?
"Hienoa!" Jokeri hihkaisi, "sieltä saapuvat apujoukot." Hän hymyili hyväntuulisesti Rogerille ja Mellolle ohittaessaan heidät. Mello kirosi mielessään ja manasi tappavansa Jokerin omin käsin sitten isompana jos sitä ei kukaan muu tekisi.
"Raito!" Jokeri huusi käytävälle roikkuen oven karmeissa, "Ryuk! Muutama narri ovella! Voisitteko mennä päästämään heidät sisään?" Jokeri käännähti takaisin panttivankiensa puoleen.
"Hyvää työvoimaa on vaikea löytää nykyään eikö?" hän puhui Rogerille kuin kollegalleen, "onneksi muutamia hyviä sentään löytyy."
Roger tuhahti ja katsahti Jokeria halveksien muttei sanonut mitään. "Kuka on Ryuk?" Mello tivasi tuijottaen Jokeria läpitunkevasti.

"Raito! Ryuk! Muutama narri ovella! Voisitteko mennä päästämään heidät sisään?"
"Hyvää työvoimaa on vaikea löytää nykyään eikö?" hän puhui Rogerille kuin kollegalleen, "onneksi muutamia hyviä sentään löytyy."
Roger tuhahti ja katsahti Jokeria halveksien muttei sanonut mitään. "Kuka on Ryuk?" Mello tivasi tuijottaen Jokeria läpitunkevasti. Jokeri siirsi katseensa Rogerista Melloon tuijottaen tätä hetken alaspäin. Poika tuntui näkevän suoraan hänen lävitseen pistävällä katseellaan, mutta jokeri tuijotti rauhallisesti takaisin silmiään räpäyttämättä. Hän punnitsi vastausvaihtoehtojaan. Hän voisi joko kertoa Mellolle tasan mikä/kuka tämä Ryuk oli.. tai jättää kertomatta. Hän saattaisi menettää etulyöntiasemansa, jos kertoisi pojalle shinigamista.. toisaalta uskoisiko Mello tosiaan jos hän kertoisi shinigamista?
Ei, Jokeri ei voisi kertoa koska jos jokin menisi pieleen, Mello voisi kertoa Ryukista L:lle. Toisaalta suunnitelma oli hänen, joten mikään ei voinut mennä vikaan.. Mutta kun asiaa tarkemmin ajatteli, suunnitelma ei ollut täysin hänen. Raito oli kaiken tämän alku ja juuri.. joten jos suunnitelma menisi vikaan se johtuisi Raitosta. Suunnitelman epäonnistuminen olisi siis tuon wannabe jumalan syy. Jokeri hymähti, muttei suostunut ottamaan sitä riskiä että kertoisi Mellolle Ryukista.
"Kuka Ryuk?" hän kysyi vedoten siihen että ihmiset pitivät häntä mielevikaisena. Ehkä Mello uskoisi pienen keskustelun jälkeen ettei Jokeri muka tiennyt mitään kenestäkään Ryukista.
"En tiedä tässä talossa kuin viiden henkilön nimet," Jokeri tokaisi hymähtäen viattomasti, "sinä olet Mihael Keehl ja tuo vanhaherra-Rollo on sinun joku.. opettajasi.. tai jotain.. Ja tietenkin narrieni nimet." Jokeri puhui oikeastaan totta. Hän tiesi Rogerin.. ja Mellon.. ja Raiton ja niiden kahden narrinsa nimet. Ja tietysti Ryukin, mutta Ryukia ei voinut laskea tähän kastiin koska shinigami ei tavallaan kuulunut näiden ihmiset paikalla oleviin henkilöihin. Omaa nimeään hän ei tiennyt, mutta ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Hän vastasi täysin vaistonvaraisesti viiden henkilön nimet, eikä maininnutkaan omaansa missään muotoa. Ei edes todennut tietävänsä omaa nimeään. Eihän hän tiennyt ettei tiennyt nimeään. Jokeri hymyili Mellolle ja meni sitten takaisin oviaukkoon.
"Raitooooooooo," hän hyräili käytävään, "jos sait narrit paikoilleen niin viitsisitkö hipsiä sen kamerasi kanssa tänne? Aika pistää show pystyyn!" Jokeri vilkaisi taas kelloaan ja jatkoi: ".. uutiset alkaa puolen tunnin kuluttua!"

"Kuka Ryuk?" Jokeri kysyi saaden Mellon siristämään silmiään. Ei kai tuo ääliö aikonut tosissaan väittää ettei tietänyt kuka/mikä Ryuk oli?
"En tiedä tässä talossa kuin viiden henkilön nimet," Jokeri tokaisi hymähtäen viattomasti, "sinä olet Mihael Keehl ja tuo vanhaherra-Rollo on sinun joku.. opettajasi.. tai jotain.. Ja tietenkin narrieni nimet."
"Älä valehtele", Mello tokaisi nyt kuolettavan tyynesti, vaikka tiesikin ettei hän varmasti Jokeria pelottaisi. Olihan hän kuitenkin vain poika. "Se omena katosi kun heitit sen tälle Ryukillesi."
"Mello", Roger tokaisi varoittavasti ja kosketti pojan olkaa. Mello mulkaisi Rogeria, mutta päätti pysytellä vaiti. Ei hän sentään verta nenästään kerjäisi. Olisi parasta totella, Roger oli kuitenkin heistä kahdesta se aikuinen.
Jokeri hymyili Mellolle ja meni sitten takaisin oviaukkoon.

"Raitooooooooo," Raito kuuli Jokerin äänen hyräilevän käytävään, "jos sait narrit paikoilleen niin viitsisitkö hipsiä sen kamerasi kanssa tänne? Aika pistää show pystyyn!" Raito nappasi videokamerin laukustaan samalla kun kuuli Jokerin jatkavan: ".. uutiset alkaa puolen tunnin kuluttua!"
Raito juoksi toimistolle, asteli sisään ja näytti Jokerille kameraa käsissään.

"Kuka Ryuk?" Jokeri kysyi viattomasti saaden Mellon siritselemään silmiään. Jokeri räpyyteli itsekin näytellen viatonta vaikka uskoikin ettei Mello menisi halpaan, ei ainakaan niin helpolla. Toisaalta.. Eipähän tuosta välittänytkään.
"En tiedä tässä talossa kuin viiden henkilön nimet," Jokeri sanoi, "sinä olet Michael Keehl ja tuo vanhaherra-Rollo on sinun joku.. opettajasi.. tai jotain.. Ja tietenkin narrieni nimet."
"Älä valehtele", Mello tokaisi lujasti, "Se omena katosi kun heitit sen tälle Ryukillesi." Jokeri nauroi pilkallisesti.
"Ja minua sanotaan hulluksi?!" hän kysyi epäuskoisena, "psykopaatiksi.. ja sinunko pitäisi olla se überfiksu kakara niinkuin joku L? Hah, salli mun nauraa!"
"Mello," Roger laski kätensä tiukasti pojan olalle. Jokeri tuhahti huvittuneena.
"Kuuntele Rolloa poikaseni," hän sanoi, "niin saatat ehkä oppia jotakin.. Mutta nyt asiasta kolmanteen!" Jokeri asteli ovelle huudellen Raitoa paikalle. Hetken kuluttua Raito toi videokameran niin kuin suunnitelmaan kuului. Jokeri nappasi kameran mieheltä, tutki sitä hetkisen ja laittoi sen päälle.
"Hienoahienoa," hän mutisi hyväntuulisena, "noniin! Mitäs haluaisi armahin Mellomme sanoa suuuuuurelle mestarietsivä Ällälle?" Jokeri käänsi kameran linssin Mellon ja Rogerin suuntaan, mutte kuitenkaan vielä kuvannut. Sen sijaan hän käänsi kameran itseensä ja pilkkasi:
"Voi L!! Älä tule tänne! Älä välitä meistä! Pelasta itsesi! Tämä on Jokerin ansa! Yhyhyyyy Se psykopaatti haluaa vain tappaa sinut! Yhyyyy älä uhraa itseäsi turhaan yhyhyhhyyyyy.. Niisk." Jokeri nauroi pilkallisesti katsahtaen Melloa.
"Ei kun tosissaan," hän sanoi, "jos haluat pysyä hengissä niin käske hänen tulla pelastamaan nahkasi.. Koska jos hän tulee, pelastut ja vain hän kuolee.. Mutta jos hän ei tule, sinä kuolet ja L kuolee ennen pitkää myöskin. Päätös on sinun. Kaikenkaikkiaan.. Isoveljen tehtävä on huolehtia pikkuveljestään." Jokeri hymähti voitonriemuisena.